RSS

Sääntömestari

14 Tou

Pelinjohtaja tutustuu käytettävään sääntöjärjestelmään yleensä siitä syystä että pystyy käsittelemään sääntöjä ja opettamaan siitä tärkeimmät osat pelaajille mahdollisimman helposti. Monesti sääntöjärjestelmät sisältävät myös peli maailman johon pelinjohtaja tutustuu.

Uuden pelin aloittaminen tarkoittaa usein sitä että pelinjohtaja opettaa pelaajilleen sen miten hahmolomake tehdään kyseisessä sääntöjärjestelmässä ja miten pelimekaniikka toimii pääpirteittäin. Tarkemmat säännöt hän kertoo sitä myöten ne ilmenevät pelissä.

Tärkeimmät säännöt ovat kuitenkin konflikti tilanteet, kuinka voittaa toinen hahmo jossakin tai kuinka voittaa haastavat ympäristö vaarat. Nämä säännöt kannattaa kertoa vähintäänkin pääpirteittäin ja mielellään kokeilla hahmonluomisen päätteeksi.

Ympäristön vaikutukset hahmoon, kuten vaikea maasto, tuli, tukehtuminen ja sää, ovat tavallisesti merkityksellinen osa sääntöjärjestelmää. Mikäli hahmoille asetetaan väsymys- ja kesto pisteet niin on hyvä tarkistaa milloin hahmot menettävät kyvykkyyden toimia väsymyksestä tai haavoittumisesta johtuen.

Kaikki sääntöjärjestelmät eivät ota väsymystä huomioon, jolloin hahmon voimakkuuden perusteella annetaan esim. paino raja, jonka verran hahmo voi kantaa tai kuinka pitkän matkan hän voi juosta. Tällaisissa järjestelmissä ei katsota väsymyksen olevan merkityksellinen osa pelaamista, esim. supersankari pelissä tuskin tarvitaan väsymykselle sääntöjä.

___________________________________________________________________________________________

Hahmon vahingoittuminen

Taistelut ja muut vaaratilanteet aiheuttavat helposti vahinkoa jonka syystä hahmo voi pahimmillaan kuolla tai menettää tajuntansa. Monissa systeemeissä hahmo joka saa vahinkoa myös menettää kyvykkyyttään taistella takaisin, tämä toteutetaan yleensä niin että hahmo saa lisä vaikeutta fyysiseen toimintaan kun on vahingoittunut. Joissakin pelisysteemeissä myös otetaan huomioon yhdellä osumalla aiheutunut vahinko, jolloin hahmon ruumiille tapahtuu jokin suurempi vamma, esim. käsi murtuu käyttökelvottomaksi.

Taisteluissa käytetään monesti erilaisia aseita ja ne tekevät erillä tavalla vahinkoa. Miekoilla voi pistää tai viiltää, jos pelimekaniikka ei erittele iskusta aiheutuvan vamman laatua niin iskua ei tarvitse eritellä myöskään. Teoriassa pisto on tehokkaampi tapa osua sisäelimiin ja tappaa vihollinen, mutta viilto taas katkoo lihaksia ja avaavat valtimoita vieden taistelu tehokkuutta hyvin nopeasti. Mikäli pelimekaniikkaa ottaa huomioon vahingon laadun niin nuolet ja muut pistävät tekevät tappavaa vahinkoa. Miekat, kirveet ja muut viiltävät aiheuttavat suuria vertavuotavia vammoja. Murskaavat aseet kuten nuijat ja vasarat aiheuttavat luiden murskautumista ja lannistavat vihollisen kivulla. Erilaiset mekaniikat soveltavat vahinkojen vaikutuksia esimerkiksi vahinko kertoimella tai panssarin vaikutuksella erilaista vahinkoa vastaan.

____________________________________________________________________________________________

Sääntömuutokset

Monesti pelimekaniikasta löytyy jokin sellainen kohta joka ei välttämättä ole mieleen, esim. mielestäni murskaava vahinko on monesti aliarvioitu. Mikäli asian tahtoo korjata muuttamalla sääntöjä, kannattaa miettiä kuinka paljon se vaikuttaa peliin muuten. Mikäli yhtäkkisesti esim. murskaava vahinko onkin tehokkaampaa kuin viiltävä- tai pistovahinko niin muutos ei välttämättä ole yhtään sen parempi. Toisaalta jos kaikki osallistujat pitävät sääntömuutoksesta niin silloin se on onnistunut. Ole siis varovainen sääntömuutoksissa ja katso mihin kaikkeen se vaikuttaa, koska se vaikuttaa yleensä useampaan asiaan kuin arvaakaan.

Sääntömuutoksia kutsutaan tavallisesti ”house rules” eli talon tavat vapaamuotoisesti käännettynä. Kannattaa kirjoittaa ylös kaikki sääntömuutokset ja kertoa pelaajille niistä, jotta kaikki tietävät missä mennään. Tällä vältytään ikäviltä tilanteilta, kun sääntö onkin muutettu. Esim. pelaaja on tehnyt sosiaalisesti tehokkaan hahmon, mutta pelissä ei käytetä sosiaalisin vaikuttamisen sääntöjä, tuolloin pelaaja ei voisi hyödyntää hahmoaan pelissä niin kuin aluksi toivoi.

Sääntöjä ei voi aina muistaa. Kun näin käy, pelinjohtajalla on muutama vaihtoehto: sovella, katso kirjasta tai pyydä jotakuta pelaajista tarkistamaan sääntö. Soveltaminen on nopein ja mutkattomin menetelmä, mutta kannattaa tarkistaa pelikerran päätteeksi se kuinka sääntö olisi mennyt ja kertoa siitä ääneen niin seuraavalla kerralla sen voi joku muistaa. Kirjan selaaminen toiminta tilanteessa voi olla liian hidasta, mutta jos se ei haittaa ketään niin tämä on oiva tapa saada hyvät säännöt tilanteeseen. Mikäli tilanne on sopiva siihen, että voit keskittyä toiseen asiaan sen aikaa, kun joku toinen etsii kirjasta säännön, niin silloin säästyy aikaa pelkältä kirjan selaamiselta. Itse suosittelen lähinnä soveltamista, mutta kaikissa tilanteissa se ei ole sopivaa.

Säännöt ovat hyödyllinen apuväline pelinjohtamiseen ja roolipelaamiseen. Niiden avulla tiedämme mitä voimme tehdä ja kuinka hyvin hahmo pystyy siihen. Pelisysteemin tarjotessa vaihtoehtoja niihin on helpompi tarttua.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 14.5.2012 Kategoria/t: Pelinjohtajan kirja

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: